Kymen jääkäripataljoonassa koulutetaan monipuolisesti jalkaväen kärkijoukkoja. Koulutustehtäviin sisältyy mm. panssarijääkäri-, panssari-, panssaritiedustelu-, panssarintorjuntaohjus- ja tiedustelujoukkojen kouluttaminen sekä kertausharjoituttaminen. Pataljoona kouluttaa myös sissiradisteja ja mikro- ja minilennokkijärjestelmien operointiin tarvittavaa henkilöstöä sekä tuki- ja tarkka-ampujia. Pääosa Karjalan prikaatin valmiusyksiköstä koulutetaan Kymen jääkäripataljoonassa.
CV9030FIN-rynnäkköpanssarivaunut, Leopard 2A6-taistelupanssarivaunut, rynnäkkö- ja tarkkuuskiväärit, konekiväärit, kertasingot ja panssarintorjuntaohjukset ovat pataljoonan käyttämää aseistusta. Koulutuksessa käytetään myös XA180M-kuljetuspanssariajoneuvoja, komentopanssariajoneuvoja, maastoskoottereita, moottoripyöriä ja maastokuorma-autoja. Muuta pataljoonan käyttämää keskeistä kalustoa ovat mm. tiedustelulennokit, pimeätaisteluvälineet, erilaiset radiot ja M18-johtamisjärjestelmä.
Kymen jääkäripataljoona harjoittelee aktiivisesti kansainvälisten liittolaisten kanssa.
Reipas jääkärihenki näkyy Kymen jääkäripataljoonan koulutuksessa.
Erityisosaaminen
Kymen jääkäripataljoona toimii CV9030-Panssarijääkärijoukkojen osaamiskeskuksena. Pataljoonan kumppanijoukko-osastona toimii Saksalainen Jägerbataillon 91. Pataljoonassa käytetään Maavoimien uusinta kalustoa ja teknologiaa.
Perinteet
Pataljoonassa vaalitaan Kuninkaallisen Preussin Jääkäripataljoona 27:n jääkäriperinteitä. Kymen jääkäripataljoonan perinnejoukkoja ovat Polkupyöräpataljoona 3 ja Jääkäripataljoona 3.
Kymen jääkäripataljoona siirtyi Haminasta Vekaranjärvelle osaksi Karjalan prikaatia vuonna 1990.
Kymen jääkäripataljoonan perinnelippu periytyy perinnejoukoilta. Tasavallan presidentti luovutti PPP3:lle lipun 16.5.1922 lausuen: ”Liuhukoon uusi lippu uljaasti aikaisemmin annettujen rinnalla muistuttaen siitä, mitä vapautettu isänmaa, kunnia ja velvollisuus jokaiselta kunnon Suomen mieheltä vaatii”. Tasavallan presidentti myönsi 16.5.1938 oikeuden kantaa lipputangon kärjessä vapaudenristiä ja kiinnittää tangon kärkeen IV luokan vapaudenristin nauhan.
Kymen jääkäripataljoonan perinnepäivä periytyy Polkupyöräpataljoona 3:lta ja juontuu historiasta sotapäällikkö Jaakko de la Gardien johtamasta sotaretkestä. Tasavallan presidentin sotilaskäskyllä vuonna 1928 vahvistetiin pataljoonan vuosipäiväksi maaliskuun 13. päivä ”Suomalaisten joukkojen itään tekemien sotaretkien etäisimmän päätepisteen Moskovan miehittäminen vuonna 1610”.
Talvi-, Jatko- ja Lapinsodassa JP3 osallistui kiivaisiin taisteluihin. Sodissa kaatuneiden JP3:n miesten muistoksi paljastettiin kunniataulut, joihin on kaiverrettu 541 kaatuneen nimet. Kunniataulut ovat nykyisin esillä Kymen jääkäripataljoonan Panssarijääkärikomppanioiden seinillä.
JP3:ssa palvelleet Mannerheim-ristin ritarit ovat: Veikko Saarelainen ritari 37, Jouko Hynninen ritari 47, Lassi Kokko ritari ja Einar Schadewitz ritari 110. Ruben Lagus, ritari 1, toimi PPP3:n komentajana 1927.
Kymen jääkäripataljoonan perinnemarssi on Jean Sibeliuksen Jääkärimarssi.
Runoilija Uuno Kailas omisti runon Kunniapaikka 10-vuotiaalle PPP3:lle. Runoa lausutaan edelleen Kymen jääkäripataljoonassa.
Vuoteen 1968 asti KYMJP:n joukko-osastotunnuksena toimi JP3:n tunnus, joka koostui polkupyörästä ja sen päällä olevista ristikkäisistä suksista sekä järjestysnumerosta 3. Tämän jälkeen joukko-osastotunnus koostui jahtitorvesta ja Kymenlaakson maakuntavaakunan lohesta. Nykyisin Kymen jääkäripataljoona käyttää Karjalan prikaatin joukko-osastotunnusta.
Puolustusvoimain komentaja vahvisti 29.12.1978 pataljoonan käyttöön Kymen Jääkäriristin. Ristillä voidaan palkita KYMJP:n hyväksi erityisen ansiokkaasti työskennelleitä tai toimineita henkilöitä.
Kymen jääkäripataljoonan tunnuslause on: ”Jääkärit kärkeen!”