Jalkaväen varusteita ja aseita

Uusi pimeätaisteluvälineiden kokonaisuus ”M20” yhdessä laadukkaan koulutuksen kanssa tuo erityisesti jalkaväkijoukoille ylivertaisen kyvyn pimeätaisteluun vastustajan ensilinjan joukkoja vastaan. Välineet mahdollistavat sekä liikkumisen että aseenkäytön ilman näkyvän valon käyttöä, ja yhdessä lähitulevaisuuden lämpökamera-, lennokki- ja käsiasehankintojen kanssa parantavat merkittävästi Puolustusvoimien kykyä käydä taisteluita ympärivuorokautisesti.

Rynnäkkökivääri on jalkaväkijoukkojen perusase ja kaikkien taistelijoiden henkilökohtainen ase. Se on kaasurekyyliperiaatteella toimiva ase, jolla vaihdinta käyttäen voidaan ampua joko kerta- tai sarjatulta.

Rynnäkkökivääri on tehokas ase alle 300 metrin ampumaetäisyyksillä. Luoti läpäisee hyvin myös sirpalesuojaliivin ja komposiittikypärän. Sen sijaan panssarinläpäisykyky on nykyisillä luodeilla heikohko. 

Puolustusvoimien kotimaisten Sakon ja Valmetin valmistamien RK62 -rynnäkkökiväärien 
käytettävyyttä on parannettu modernisointityöllä, joka toteutettiin 2010-luvun lopulla. 

Modernisointi aloitettiin vuonna 2011 Kaartin jääkärirykmentissä ja aseen eri versioita kokeiltiin Maavoimien eri joukko-osastoissa ja Ilmavoimissa. Puolustusvoimat hankki rynnäkkökiväärien modernisoinnin Millog Oy:ltä. Nyt uudistetut rynnäkkökiväärit ovat käytössä varusmieskoulutuksessa kaikissa Puolustusvoimien joukko-osastoissa.

Rynnäkkökiväärien modernisoinnin tavoitteena oli parantaa aseiden käytettävyyttä ja lisätä niiden käyttöikää. Modernisoinnin avulla on kyetty kustannustehokkaasti kasvattamaan jalkaväkitaistelijoiden tulen tehoa parantuneen käyttöergonomian, tulenaloitusnopeuden sekä lisälaitteiden kiinnitettävyyden myötä.

Keskeisimmät aseisiin tehdyt parannukset ovat aseen perän säädettävyys erikokoisille ampujille, yhteensopivuus taistelijan varustuksen kanssa sekä modernit liityntäpinnat optiikan ja lisävarusteiden kiinnittämiseen.

Mallimerkinnät 7.62 RK62M1, M2 ja M3 saaneisiin rynnäkkökivääreihin on uudistuksessa vaihdettu teleskooppisesti säädettävä perä, uusi vaihdin, optisen tähtäimen jalusta sekä taktinen kantohihna. Lisäksi M2- ja M3-malleihin on vaihdettu kädensuojus ja liekinsammutin. Kaikki aseet varustellaan optisin tähtäimin.

NLAW-lähipanssarintorjuntaohjus on tarkoitettu ensisijaisesti raskaita panssarivaunuja vastaan, mutta se soveltuu myös rynnäkkövaunujen ja kevyiden ajoneuvojen sekä asepesäkkeiden tuhoamiseen. NLAW on yhden taistelijan kertakäyttöinen panssarintorjunta-ase, joka toimii ammu ja unohda -käyttöperiaatteella. Maaliin hakeutumisessa ohjus käyttää ennustettua lentorataohjausta (Predicted Line of Sight, PLOS). Maaliin ohjus voi iskeä käyttäen joko suorahyökkäys- (Direct Attack, DA) tai kattohyökkäysmoodia (Overflight Top Attack, OTA) käyttäen.

NLAW:lla voidaan ampua kaikista ampuma-asennoista. Vastamassaperiaate mahdollistaa ampumisen suljetusta tilasta. Raskaan lähipanssarintorjuntaohjuksen kanssa voidaan käyttää Patria NLAW VV3X -valonvahvistinta.

Konekivääri 7.62 KK PKM on kaasurekyyliperiaatteella toimiva, sarjatulta ampuva automaattiase. Sitä käytetään jalkaväkijoukkojen ryhmäkohtaisena tulitukiaseena.

120 KRH on 120 mm:n vedettävä raskas kranaatinheitin, jota käytetään pataljoonan ja komppanian taistelun tukemiseen epäsuoralla tulella sekä taistelukentän valaisemiseen ja savuttamiseen. Sen ampumatarvikevalikoimaan kuuluvat sirpalekranaatti, savuammus, valoammus ja latausharjoitusammus.

Rynnäkkökivääri on jalkaväkijoukkojen perusase ja kaikkien taistelijoiden henkilökohtainen ase. Kyseessä on kaasurekyyliperiaatteella toimiva ase, jolla vaihdinta käyttäen voidaan ampua joko kerta- tai sarjatulta.

Rynnäkkökivääri on tehokas ase alle 300 metrin ampumaetäisyyksillä. Luoti läpäisee hyvin myös sirpalesuojaliivin ja komposiittikypärän. Sen sijaan panssarinläpäisykyky on nykyisillä luodeilla heikohko.

Suomalaisen rynnäkkökiväärin kehittäminen alkoi 1950-luvulla. Mallia pyrittiin hakemaan useista maista, mutta tärkein esikuva on Suomessakin ollut neuvostoliittolainen Kalashnikov. Ensimmäiset sarjat valmistuivat Valmet Oy:n Tourulan tehtaalta vuonna 1960. Ase hyväksyttiin puolustusvoimien käyttöön vuonna 1962. Valmet Oy:n lisäksi rynnäkkökivääriä on Suomessa valmistanut Sako Oy.

Perusmallin RK 62:een on 30 vuoden aikana tehty pieniä muutoksia. Parannuksia on tehty muun muassa aseen perään, kädensuojukseen, kädensijaan ja tähtäimiin. Perusrakenne, ominaisuudet ja ulkonäkö ovat säilyneet lähes muuttumattomina. RK 62:sta kehitettiin 1980- ja 90-luvulla uusi versio, Rynnäkkökivääri 7.62 RK 95 TP. 2010-luvulla palveluskäyttöön otettu 7.62 RK 62M puolestaan on vanhan RK 62:n käytettävyyttä parantava modernisointi, josta on kehitetty kolme erilaista versiota.

Rynnäkkökivääri on jalkaväkijoukkojen perusase ja kaikkien taistelijoiden henkilökohtainen ase. Kyseessä on kaasurekyyliperiaatteella toimiva ase, jolla vaihdinta käyttäen voidaan ampua joko kerta- tai sarjatulta.

Rynnäkkökivääri on tehokas ase alle 300 metrin ampumaetäisyyksillä. Luoti läpäisee hyvin myös sirpalesuojaliivin ja komposiittikypärän. Sen sijaan panssarinläpäisykyky on nykyisillä luodeilla heikohko.

Rynnäkkökivääri 7.62 RK 95 TP on 1950-luvulla kehitetyn kotimaisen RK 62:n uudistettu versio. Tarve parantaa rynnäkkökiväärin ampumaominaisuuksia ja lisätä aseen tulivoimaa käynnisti uuden version kehittämisen 1980-luvun lopulla myös Suomessa. Tavoitteena oli kehittää aseesta entistä tasapainoisempi ja monikäyttöisempi. Kokonaan uuden aseen kehittämiseen ei ryhdytty. Perusrakenne ja kaliiperi päätettiin pitää samana kuin rynnäkkökivääri 62:ssa.

Tärkeä uudistus oli aseen rekyylin pienentäminen. Piipun suussa on suujarru, joka vähentää ampujan olkapäähän kohdistuvaa iskua. Rynnäkkökivääri 95 TP:n perä voidaan taittaa sivulle. Uusittu kädensuojus parantaa ampujan otetta. Tarkkuutta parantavat myös aseen latauskoneiston suojakannen vahvistaminen ja tuennan parantaminen. Tähtäimien säätämistä on helpotettu. Kohdistussäädöt on siirretty uudessa mallissa kokonaan etutähtäimeen. Takatähtäimessä on pikasäätö kahdelle matkalle.

9.00 konepistooli 2000 on Itselataava kerta- tai sarjatulta ampuva automaattiase, jonka toiminta perustuu hidastettuun lukkorekyyliperiaatteeseen. Aseessa on reikätähtäimet päiväkäyttöön, mutta siihen voidaan kiinnittää myös optinen tähtäin, taktinen valo sekä laserosoitin. 9.00 KP 2000 VAIM on varustettu äänenvaimenninpiipulla. Konepistooli on erikoisjoukkojen ja sotilaspoliisien kevyt lähitaisteluase.

Pistooli 80 on lyhyellä piippurekyyliperiaatteella toimiva, kaksitoiminen ja kertatulta ampuva automaattiase. Pistooli on pääasiassa erikoisjoukkojen, sotilaspoliisien ja panssarimiesten kevyt lähitaisteluase.

Remington-pumppuhaulikko on lippaallinen kertalaukausase, joka ladataan piipun suuntaisella etutukin pumppausliikkeellä. Ase on varustettu kiinteällä tukilla tai taittoperällä sekä normaalilla tai jatketulla lipasputkella. Haulikko on erikoisjoukkojen ja sotilaspoliisien tukiase, jota voidaan käyttää henkilömaalien lisäksi esimerkiksi rakenteiden murtamiseen.

Tarkkuuskivääri TKIV 85 on syöttökotelolla varustettu pulttilukkoinen kertalaukausase. Sitä käytetään henkilömaaleja vastaan.

Tarkkuuskivääri 2000 on lippaallinen kertalaukausase. Kotimaisen Sakon valmistamaa asetta käytetään henkilömaaleja, ajoneuvoja sekä ase- ja johtamisjärjestelmiä vastaan.

Tarkkuuskivääri 7.62 Dragunov on kertatulta ampuva kaasurekyyliperiaatteella toimiva automaattiase.  Sitä käytetään henkilömaaleja vastaan.

Pulttilukkoinen ja lipassyöttöinen tarkkuuskivääri, jota käytetään henkilömaaleja, ajoneuvoja sekä ase- ja johtamisjärjestelmiä vastaan.

Kiväärijärjestelmä M23 perustuu 7.62×51 mm kerta-automaattiseen kivääriin, jonka eri varustekokoonpanoilla siitä muodostetaan Tarkkuuskivääri 23 tarkka-ampujien käyttöön sekä Kivääri 23 jalkaväkiryhmien tukiampujan käyttöön. Varustekokoonpanojen eroina ovat ampumatarvikkeiden lisäksi erilainen tähtäin, kantohihna sekä tarkka-ampujaversiossa käyttäjän vaihdettavissa oleva, säädettävä perä.

Kevyt konekivääri 7.62 KVKK 62 on kaasurekyyliperiaatteella toimiva, sarjatulta ampuva automaattiase. Sitä käytetään jalkaväkijoukkojen ryhmäkohtaisena tulitukiaseena. Ase käyttää rynnäkkökiväärin patruunaa.

Ilmatorjuntakonekivääri on vyösyöttöinen, kaasurekyyliperiaatteella toimiva sarjatulta ampuva automaattiase. Asetta käytetään kaikkien joukkojen lähi-ilmatorjuntaan sekä jalkaväen tulitukeen maamaaleja vastaan. Käsiaseita suurempi kaliiperi, jalusta, monipuoliset tähtäimet, tehokkaat ampumatarvikkeet ja suuri tulinopeus tekevät siitä merkittävän torjunta- ja tulitukiaseen sekä ilma- että maamaaleja vastaan.

ITKK:ta voidaan käyttää joko ajoneuvon kehälavetilla tai tukikohtajalustalla. Osa aseista on asennettu XA-203 -kuljetuspanssariajoneuvon OWS (Overhead Weapon System) -järjestelmään, joka on sähköhydraulisesti suunnattava asetorni. Ilmatorjuntakonekiväärit soveltuvat asennettavaksi myös maastokuorma-autojen katolle.

Joukkojen taisteluasemissa ilmatorjuntakonekivääriä käytetään tukikohtajalustalta. Päätehtävä on silloinkin ilmatorjunta, mutta aseet ovat erittäin tehokkaita myös jalkaväen tulitukeen. Kohteita voivat olla esimerkiksi panssaroimattomat ja kevyesti panssaroidut ajoneuvot.

Lentokoneiden ja helikoptereiden panssaroinnin kehittyminen on johtanut myös ilmatorjuntakonekiväärien ampumatarvikkeiden kehittelyyn. Yleisemmin käytetyt panssaripatruunat läpäisevät noin kaksi senttimetriä terästä. Patruunoiden valojuovat helpottavat tähtäämistä ja aseen suuntaamista pitkiä sarjoja ammuttaessa.

Ilmatorjuntakonekiväärissä voidaan käyttää joko patruunavyötä tai vyölaatikkoa. Vyölaatikkoon mahtuu 50 patruunan vyö. Tulinopeus on 13 laukausta sekunnissa, joten täysi vyölaatikko tyhjenee nopeimmillaan noin neljässä sekunnissa. Suurin käytännön tulinopeus on noin kaksi vyölaatikkoa minuutissa.

Heckler & Koch HK69A1 on saksalaisvalmisteinen kranaattipistooli.  Sotilaskäytössä kranaattipistoolin yleisin ampumatarvike on joko sirpale- (High Explosive, HE) tai panssarikranaatti (High Explosive Dual Purpose, HEDP). Näiden lisäksi sille löytyy kuitenkin kohtuullisen runsas valikoima erilaisia sotilaskäyttöön sopivia harjoitus-, valaisu-, merkinanto- ja kaasuammuksia. 

Kranaattikonekivääri on kerta- ja sarjatulta ampuva ase. Ampumatarvikkeina käytetään pääasiassa sirpale- ja panssariammuksia. Kranaattikonekivääriä käytetään jalkaväen tukiaseena konekiväärin lailla. Kranaattikonekivääri sopii mainiosti avoimeen maastoon suuren tulinopeutensa vuoksi, mutta peitteisessä maastossa, esimerkiksi metsäisellä alueella, sen hyöty on rajallisempi. Suomessa kranaattikonekivääriä käytetään muun muassa asutuskeskustaistelussa sen suuren tulivoiman vuoksi. Kranaattikonekivääriä voidaan käyttää ajoneuvon kehälavetilta tai tukikohtajalustalla. Saksalaisen Heckler & Kochin valmistaman aseen ampumatarvikkeina käytetään ontelo-sirpalelaukausta sekä valojuovallista harjoitusammusta.

66 KES 88 ORAK on jokaisen taistelijan panssarintorjunta-ase. Kevyitä kertasinkoja käytetään pääasiassa lähietäisyydeltä kevyitä vaunuja vastaan.

66 KES 12 PST on jokaisen taistelijan panssarintorjunta-ase. Kevyitä kertasinkoja käytetään pääasiassa lähietäisyydeltä kevyitä vaunuja vastaan. Puolustusvoimien vanhempaan kertasinkomalliin 66 KES 88:aan verrattuna KES12:ssa on lisäominaisuuksina etukahva, NATO Accessory Rail -kiinnityskisko, muutettu laukaisulaite sekä kantohihnan pikairroitusominaisuus.

Raskas kertasinko on panssarintorjuntajoukkojen ja jalkaväkiyksiköiden käyttämä ase taistelu- ja rynnäkköpanssarivaunuja vastaan. Ase on varustettu pimeätähtäimellä. APILAS-singon ampumatarvikkeena toimii ontelokranaatti.

PSTOHJ 2000M panssarintorjuntajoukkojen käyttämä ase, jolla kyetään tuhoamaan taistelu- ja rynnäkköpanssarivaunuja kaukotorjuntaetäisyyksillä.  PSTOHJ200M on kannettava kolmannen sukupolven panssarintorjuntaohjusjärjestelmä.

PSTOHJ 2000M:n ohjus on varustettu kaksoisontelotaistelukarjellä. Ohjuksessa on kaksoishakupää, joka mahdollistaa hakeutumisen maaleihin sekä päivänvalossa että lämpöhakuisesti heikommissa valaistusolosuhteissa. Ohjus voidaan ampua kolmella eri tavalla: Ammu ja unohda -käyttötavalla ampuja lukitsee maalin ja ohjus hakeutuu maaliin itsenäisesti. Ammu ja tarkkaile -käyttötavalla ohjus välittää valokuidun välityksellä kuvan ampujalle, joka voi tarkentaa tai vaihtaa maalia ohjuksen lennon aikana. Ohjaus-käyttötavalla ampuja laukaisee ohjuksen ilman hakupään lukitsemista maaliin ja ampuja ohjaa ohjusta kohti maalia. Lisäksi ohjukselle voidaan valita joko korkea tai matala lentorata.

Kevyttä kranaatinheitintä käytetään jalkaväen taistelun tukemiseen epäsuoralla tulella. Kotimaassa valmistetussa heittimessä voidaan käyttää ampumatarvikkeena sirpalekranaattia tai savuammusta. Kevyttä kranaatinheitintä voidaan kuljettaa tuettavan jalkaväkijoukon mukana kantaen.

Lennokkia käytetään tiedustelun, valvonnan ja maalinosoituksen tehtävissä.

Yhteispohjoismainen taisteluasujärjestelmä-kokonaisuus (NCU, Nordic Combat Uniform). Käyttö M05-maastopuvun/taisteluasun rinnalla. Kattaa muut vaatekerrokset paitsi lumipuvun, päähineet, jalkineet ja käsineet sekä taistelijan suojavarusteet.

Luotisuojaliivi M17 on jalkaväen taistelijoiden henkilökohtainen suojavaruste. Liivissä on hyvä ballistinen suoja kranaattien sirpaleita vastaan sekä erillisten lisälevyjen ansiosta kiväärikaliiperisia luoteja vastaan.

Taistelijan reppu M20 on suojaliivin kanssa käytettäväksi tarkoitettu kantolaite, joka mahdollistaa lyhytkestoisissa taistelutehtävissä tarvittavan materiaalin kuljettamisen muun taisteluvarustuksen kanssa. Tyypillisiä repussa kuljetettavia materiaaleja ovat ampumatarvikkeet, juomavesi, tähystysvälineet ja työkalut. 

Taistelijan kypärä M20

Taistelijan kypärä M20 on tarkoitettu ensisijaisesti liikkuvaa taistelua käyvien jalkaväkijoukkojen käyttöön. Kypärä suojaa käyttäjää iskuilta, sirpaleilta sekä pistoolikaliiperin luodeilta. Kypärä mahdollistaa valonvahvistimien ja muiden kypäräkiinnitteisten lisävarusteiden käytön. Kypärän ergonomisuus vähentää käyttäjään kohdistuvaa kuormitusta aiempiin kypärämalleihin verrattuna.

Taistelijan kypärä M23

Taistelijan kypärä M23 on tarkoitettu ensisijaisesti liikkuvaa taistelua käyvien jalkaväkijoukkojen käyttöön. Kypärä suojaa käyttäjää iskuilta, sirpaleilta sekä pistoolikaliiperin luodeilta. Kypärä mahdollistaa valonvahvistimien ja muiden kypäräkiinnitteisten lisävarusteiden käytön. Kypärän keveys ja ergonomisuus vähentävät merkittävästi käyttäjään kohdistuvaa kuormitusta aiempiin kypärämalleihin verrattuna.