Suomalaisen jalkaväen viralliset perinteet ulottuvat vuoteen 1555, jolloin ensimmäinen suomalainen lippukunta perustettiin 18. marraskuuta. Jalkaväkiaselaji vaalii suomalaisen jalkaväen sekä vuosien 1939–1945 sotien jalkaväkijoukkojen perinteitä.
Jalkaväen vuosipäivää vietetään vuosittain eri joukko-osastoissa, jolloin samalla kunnioitetaan ja tuodaan esille eri jalkaväkijoukkojen historiaa ja perinteitä. Tänä vuonna vuosipäivää vietettiin Panssariprikaatissa Parolassa 18. marraskuuta 2026.

Pekka Toveri: sodankäynti muuttuu, mutta jalkaväkeä tarvitaan edelleen

Vuosipäivän juhlaesitelmän piti europarlamentaarikko, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri, jolla on lähes 35 vuoden ura Puolustusvoimissa. Hän on toiminut muun muassa Panssariprikaatin komentajana ja Pääesikunnan tiedustelupäällikkönä.
Toveri tarkasteli esitelmässään sodankäynnin nopeaa muutosta ja erityisesti Ukrainan sodasta saatuja kokemuksia. Droonit, lennokit, robotit, elektroninen sodankäynti ja kehittyneet tilannekuvajärjestelmät ovat tuoneet taistelukentälle uusia mahdollisuuksia ja uhkia.
Toverin mukaan historiassa on kuitenkin toistuvasti nähty, että uuden asejärjestelmän ylivoima jää usein väliaikaiseksi. Vastapuoli kehittää vasta-aseita, muuttaa taktiikkaansa tai ottaa saman teknologian omaan käyttöönsä. Myöskään drooni ei ole sodankäynnin ”hopeanuoli”, joka yksin ratkaisisi sodan.
Ukrainan kokemukset osoittavat, että uusista teknologioista huolimatta jalkaväki on edelleen keskeinen resurssi. Operaatio ei ole saavuttanut tavoitettaan ennen kuin oma jalkaväki on ottanut haltuun ja kykenee pitämään halutun alueen. Panssari- ja mekanisoituja joukkoja puolestaan tarvitaan tuomaan taisteluun nopeutta, suojaa ja iskuvoimaa.
Tulevaisuuden jalkaväeltä vaaditaan yhä enemmän. Sotilaiden on osattava toimia drooniuhan alla, hyödyntää omia lennokkeja, elektronista sodankäyntiä, robotteja ja uusia johtamisjärjestelmiä. Samalla perinteisten jalkaväkitaitojen – liikkumisen, maaston käytön, maastouttamisen, linnoittamisen, taisteluensiavun ja aseenkäsittelyn – merkitys säilyy.
Toverin pääviesti oli selvä: teknologia muuttaa taistelukenttää, mutta sodankäynnin perusluonne ei katoa. Ratkaisevaa on kyky yhdistää uudet ja vanhat suorituskyvyt sekä eri aselajien saumaton yhteistoiminta. Jalkaväki ja panssarijoukot säilyvät myös tulevaisuudessa taistelukentän keskiössä.
Lue Pekka Toverin juhlaesitelmä kokonaisuudessaan (PDF, 12 sivua)
Eversti Ari Mure: Jalkaväen on uudistuttava teknologian mukana

Jalkaväen tarkastaja, eversti Ari Mure käsitteli juhlapuheessaan sotilasteknologian murrosta ja sen vaikutuksia jalkaväen toimintaan. Erityisesti miehittämättömät järjestelmät ja dronet ovat muuttaneet taistelukentän tiedustelua ja tulenkäyttöä. Mure vertasi muutosta konekiväärin käyttöönottoon, joka aikanaan pakotti uudistamaan jalkaväen taktiikkaa perusteellisesti.
Muren mukaan Suomella ei ole mahdollisuutta käydä pitkäkestoista kulutussotaa itseään huomattavasti suurempaa vastustajaa vastaan. Siksi on hyödynnettävä suomalaisten sotilaiden koulutustasoa, oma-aloitteisuutta ja kykyä liikkuvaan sodankäyntiin. Jalkaväen ja panssarijoukkojen taktiikkaa on kehitettävä, ja harhauttamisen tulee kuulua toimintaan kaikilla johtamistasoilla.
Puheensa lopuksi Mure korosti myös perinteiden, taistelutahdon ja yhteishengen merkitystä. Teknologia muuttaa taistelijan toimintatapoja, mutta osaavan jalkaväkisotilaan merkitys säilyy.
”Taistelutahtoa ja yhteishenkeä ei voi kiloina punnita tai metreinä mitata.”
Mure kannusti jalkaväen kehittäjiä rohkeisiin kokeiluihin ja uudenlaiseen ajatteluun. Puheensa hän päätti jalkaväen tunnuslauseeseen: Tahto, taito, perinteet. Linkki puheeseen.
Jalkaväen kehittäjiä palkittiin
Jalkaväen vuosipäivän tilaisuudessa palkittiin jalkaväen kehittämistyössä ansioituneita henkilöitä. Tunnustuksen saivat:
- Majuri Antti Pakkanen, Maasotakoulu (MAASK)
- Kapteeni Sami Hämäläinen, Panssarikoulu / Maasotakoulu (PSK/MAASK)
- Ylikersantti Joakim Udd, Uudenmaan prikaati (UUDPR)
- Kari Piiroinen, Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK)
Palkitsemisilla annettiin tunnustusta jalkaväen kehittämiseksi tehdystä ansiokkaasta työstä. Vuoden jalkaväen kehittäjiä palkitaan vuorovuosin upseerien, opistoupseerien, aliupseerien ja reserviläisten joukosta.

