On tässä taas menty, pari kuukautta on kolmatta vuotta takana ja voi veljet, että on ehtinyt jo tapahtua. 

Tosiaan, kolmas vuosi kadiksessa käynnistyi elokuun alussa meidän jalkaväkikadettien osalta Jalkaväkikoululla opintosuuntakohtaisten opintojen merkeissä. Tähän pariin kuukauteen on mahtunut jo ensimmäiset ryhmäytymiskilvoittelut opintosuuntien välillä, tiivistä kalustokoulutusta sekä muutama tentti ja pari harjoitustakin. Kohokohtana tähän mennessä oli syyskuun alussa järjestetty panssarintorjunta- ja kranaatinheitinharjoitus. Siellä me pääsimme tutustumaan aselajeillemme leimallisiin asejärjestelmiin kouriintuntuvan konkretian merkeissä. Tulitoimintaa oli niin NLAW-ohjuksilla, 60-luvun raskaalla singolla eli ”Mustilla”, raskaalla ja kevyellä kertasingolla sekä kevyellä heittimellä.

Ja nyt kun avattu vähän Jalkaväkikoulun opintojen sisältöä, niin nyt on myös oiva paikka kertoa miksi minä itse päädyin opiskelemaan jalkaväen saloja.

Vuoden 2022 joulukuussa me teimme Santahaminassa opintosuuntavalinnat, joiden mukaisesti järjestyimme aselaji- ja toimialakouluille opiskelemaan tulevan aselajimme viitekehyksen aiheita. Minä valitsin omalla vuorollani jääkäri- ja panssarintorjuntaopintosuunnan. Päätökseeni vaikutti se, että olin varusmiespalvelukseni aikana saanut koulutuksen jääkärijoukkueenjohtajan tehtäviin sekä toiminut jääkärilinjan kouluttajakokelaana Reserviupseerikoulussa. Lisäksi ajattelin, että jalkaväen yleisjohtajan koulutus antaisi minulle kattavat perusteet maavoimien aselajien toiminnan yhdistämisestä jalkaväen taisteluun. Lisäksi minua kiinnostivat monipuoliset työtehtävät, joita jalkaväkiupseerin urakehitykseen kuuluu.

Työtehtävistä voisin kertoa sen verran, että jääkäri- ja panssarintorjuntaopintosuunnan opinnot mahdollistavat monen sorttista puuhaa jo kanditutkinnon jälkeen. Suurin osa meistä tulee toimimaan kouluttajina, ja mahdollisuuksia löytyy niin erilaisten jääkärijoukkojen, panssarintorjunnan kuin sotilaspoliisienkin joukosta. Myöhemmin uralla, kun tutkintoja tulee lisää, aukeavat myös eri päällikkötason tehtävät perusyksiköissä, esikunnissa ja joukkoyksiköissä. Isona plussana uralla tulevat kansainväliset tehtävät eri kriisinhallintaoperaatioiden ja sotilasasiamiestehtävien muodossa. Ne tuovat myös kaivattua yleissivistystä ja perehtyneisyyttä yhteistyömaiden asevoimien toimintaan.

Mieluista toimintaa ja sisältöä ei siis jalkaväkiupseerin arjesta puutu. Sen takia tätä tehdäänkin.

-Kadetti Lassi Löfman

On tässä taas menty, pari kuukautta on kolmatta vuotta takana ja voi veljet, että on ehtinyt jo tapahtua. 

Tosiaan, kolmas vuosi kadiksessa käynnistyi elokuun alussa meidän jalkaväkikadettien osalta Jalkaväkikoululla opintosuuntakohtaisten opintojen merkeissä. Tähän pariin kuukauteen on mahtunut jo ensimmäiset ryhmäytymiskilvoittelut opintosuuntien välillä, tiivistä kalustokoulutusta sekä muutama tentti ja pari harjoitustakin. Kohokohtana tähän mennessä oli syyskuun alussa järjestetty panssarintorjunta- ja kranaatinheitinharjoitus. Siellä me pääsimme tutustumaan aselajeillemme leimallisiin asejärjestelmiin kouriintuntuvan konkretian merkeissä. Tulitoimintaa oli niin NLAW-ohjuksilla, 60-luvun raskaalla singolla eli ”Mustilla”, raskaalla ja kevyellä kertasingolla sekä kevyellä heittimellä.

Ja nyt kun avattu vähän Jalkaväkikoulun opintojen sisältöä, niin nyt on myös oiva paikka kertoa miksi minä itse päädyin opiskelemaan jalkaväen saloja.

Vuoden 2022 joulukuussa me teimme Santahaminassa opintosuuntavalinnat, joiden mukaisesti järjestyimme aselaji- ja toimialakouluille opiskelemaan tulevan aselajimme viitekehyksen aiheita. Minä valitsin omalla vuorollani jääkäri- ja panssarintorjuntaopintosuunnan. Päätökseeni vaikutti se, että olin varusmiespalvelukseni aikana saanut koulutuksen jääkärijoukkueenjohtajan tehtäviin sekä toiminut jääkärilinjan kouluttajakokelaana Reserviupseerikoulussa. Lisäksi ajattelin, että jalkaväen yleisjohtajan koulutus antaisi minulle kattavat perusteet maavoimien aselajien toiminnan yhdistämisestä jalkaväen taisteluun. Lisäksi minua kiinnostivat monipuoliset työtehtävät, joita jalkaväkiupseerin urakehitykseen kuuluu.

Työtehtävistä voisin kertoa sen verran, että jääkäri- ja panssarintorjuntaopintosuunnan opinnot mahdollistavat monen sorttista puuhaa jo kanditutkinnon jälkeen. Suurin osa meistä tulee toimimaan kouluttajina, ja mahdollisuuksia löytyy niin erilaisten jääkärijoukkojen, panssarintorjunnan kuin sotilaspoliisienkin joukosta. Myöhemmin uralla, kun tutkintoja tulee lisää, aukeavat myös eri päällikkötason tehtävät perusyksiköissä, esikunnissa ja joukkoyksiköissä. Isona plussana uralla tulevat kansainväliset tehtävät eri kriisinhallintaoperaatioiden ja sotilasasiamiestehtävien muodossa. Ne tuovat myös kaivattua yleissivistystä ja perehtyneisyyttä yhteistyömaiden asevoimien toimintaan.

Mieluista toimintaa ja sisältöä ei siis jalkaväkiupseerin arjesta puutu. Sen takia tätä tehdäänkin.

-Kadetti Lassi Löfman

Kaaderiblogia kirjoittavat Lappeenrannassa Jalkaväkikoulun 3. vuosikurssilla opiskelevat kadetit

112 RSKES Apilas, jokaisen panssarintorjuntamiehen paras kaveri. Ei siitäkään jytyä puutu, vaikka kertasinko onkin. kuva: Lassi Löfman