Hämeen panssaripataljoona perustettiin vuonna 2003, kun organisaatiouudistuksessa yhdistettiin Hämeen Jääkäripataljoona (PPP4, JP4) ja Panssarivaunupataljoona. Molemmilla yhdistetyillä pataljoonilla oli omat perinteensä, jotka jatkavat eloaan yhteisen lipun alla.
Kunniamarssi on Parolan marssi.
Pataljoonan lippu on JP4:n lippu, jonka pataljoona sai vuonna 1938. Lipun reunuksen värit ovat Karjalan värit musta ja punainen, keskellä olevat nuolet kuvaavat jääkärien iskuvoimaa ja nopeutta. Suunnitteluvaiheessa lipun pohjaväriksi valittiin tummanvihreä. Tarkoitus oli, että kaikkien neljän pataljoonan liput vaihtuvat samaan aikaan samanlaisiksi, mutta lopulta vain JP1:n ja JP4:n liput vaihtuivat.
Muiden jääkäripataljoonien tapaan lippuun kiinnitettäväksi myönnettiin vapauden risti ja IV-luokan nauhat. Joukko sai 1938 vaalittavakseen JP27:n jääkäriperinteet yhdessä muiden jääkäripataljoonien (JP1-JP4) kanssa.
Pataljoonan perinnepäivä on 14.7. hyökkäysvaunurykmentin perustamispäivän 15.7.1919 kunniaksi
JP4:n historiapolku
XII Jääkäripataljoona perustettiin 1918 Jyväskylässä, josta se siirrettiin Jääkärirykmentti 2:n III Pataljoonaksi Karjalan Kannakselle. Jääkärirykmentti 2 muutettiin saman vuonna Porin Jalkaväkirykmentti no 2:ksi ja siirrettiiin Riihimäelle ja Hämeenlinnaan. Seuraavana vuonna 1919 Porin Jalkaväkirykmentti no 2 siirrettiin Kouvolaan ja nimettiin Savon Jääkärirykmentiksi.
Savon Jääkärirykmentti siirrettiin Kouvolasta Viipuriin 1921 ja sen III Pataljoona edelleen 1922 Kiviniemeen Sakkolaan. Vuonna 1930 III pataljoonasta tuli Vuoksen Jääkäripataljoona, josta tehtiin joukko-osasto vuonna 1934.
Vuonna 1936 yhdessä muiden muodostettujen jääkäripataljoonien kanssa Vuoksen Jääkäripataljoona uudelleen nimettiin Jääkäripataljoona 4:ksi.
Talvisotaan JP4 lähti Kiviniemestä ja sai tulikasteensa Raudun suunnalla. Sodan aikana JP4 tunnettiin kutsumanimellä ”Hiipijä”. Se kunnostautui erityisesti Pukitsanmäessä ja Lemetin mottitaisteluissa.
Välirauhan aikana 1940 liitettiin JP4 juuri perustettuun 1. Jääkäriprikaatiin. Kesällä 1941 JP 4 hyökkäsi Korpiselältä Laatokan rantaan, josta Tuulosjoelle ja Syvärille sekä myöhemmin edelleen Petroskoihin ja Poventsaan. Kesällä 1944 JP 4 osallistui Karjalan-kannaksen suurtaisteluihin mm Kuuterselässä, Vuosalmella ja Tali-Ihantalassa.
Sodan jälkeen JP4 siirrettiin 1945 joukko-osastoksi Linnan Kasarmille Hämeenlinnaan. Vuonna JP4 uudelleennimettiin Hämeen Jääkäripataljoonaksi. Hämeen Jääkäripataljoona siirrettiin 1974 Parolannummelle Hattulaan ja liitettiin vuonna 1985 Panssariprikaatiin joukkoyksikkönä.
Panssaripataljoonan historiapolku
Hyökkäysvaunurykmentti perustettiin 15.7.1919 Santahaminassa. Hyökkäysvaunurykmentti siirtyi 1921 Poltinaholle Hämeenlinnaan. Hyökkäysvaunurykmentti supistettiin 1925 Hyökkäysvaunupataljoonaksi. Hyökkäysvaunupataljoona supistettiin 1927 Erilliseksi Hyökkäysvaunukomppaniaksi. Erillinen Hyökkäysvaunueskadroona perustettiin 1936 Lappeenrannassa. Panssarivaunupataljoona perustettiin Talvisodan jo alettua joulukuussa 1939.
Talvisodassa panssarivaunupataljoona ei osallistunut taisteluihin pataljoonana tai edes komppanioina.
Juuri ennen jatkosodan alkua panssaripataljoona liitettiin 1. Jääkäriprikaatiin sen ensimmäiseksi pataljoonaksi. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa prikaati taisteli mm Aunuksessa, Tuuloksenjoella, Syvärillä, Petroskoissa, Karhumäessä ja Poventsassa.
Hyökkäysvaiheen jälkeen keväällä 1942 Panssaripataljoonasta muodostettiin Panssariprikaati. Kesällä 1942 Panssariprikaatin ja 1. Jääkäriprikaatin johtoportaaksi perustettiin Panssaridivisioona. Panssaridivisioona oli ylijohdon reservinä Kannaksella ja torjuntataisteluvaiheessa Kuuterselässä, Tali-Ihantalassa ja Äyräpää-Vuosalmella.
Lapin Sodassa Panssariprikaati taisteli mm Torniossa. Sodan jälkeen 1945 Parolannummelle Hattulaan kotiutettu prikaati supistettiin Panssarivaunupataljoonaksi. Vuonna 1985 Panssarivaunupataljoona liitettiin joukko-osastoksi muuttuneeseen Panssariprikaatiin.
Vuodesta 1985 alkaen Jatkosodassa samaan prikaatiin kuuluneet JP4 ja PSVP olivat siis jälleen yhdessä.
Erityisiä perinteitä:
Siinä missä Jääkäripataljoonat 1-4 saivat jo vuonna 1936 yhdessä tehtävän vaalia Preussin kuninkaallisen Jääkäripataljoona 27:n perinteitä, Hämeen panssaripataljoona kantaa niistä perinteistä yhtä erityisen merkittävää osaa yksin. Jääkärilippu luovutettiin HÄMJP:n vastuulle vuonna 2000 ja siitä lähtien pataljoona on asettanut lipulle kunniavartion valtakunnallisiin paraateihin. Lippua säilytetään HÄMPSP:n perinnehuoneessa.
Perinnehuoneessa Hattulan varuskunnassa ovat näytteillä Hämeen Jääkäripataljoonan, Panssarivaunupataljoonan, Suomen Jääkärien, panssarivaunujoukkojen sekä Hämeen Panssaripataljoonan ja sen yksiköiden perinteet. Siellä on myös jääkäri Taavi Törmälehdon Mannerheim-risti.
Varuskunnassa sijaitsee JP 4:n muistomerkki. Kivi on otettu Salpalinjasta Joensuusta. JP 4 lähti Jatkosotaan Tuupovaaran Eimisjärveltä.
Panssarivaunujoukkojen arvokkaita perinne-esineitä ovat vaunumuistomerkit, joita varuskunnassa on useita.
- Ps 531-10 ”Bubi” eli Sturmgeschutz 40 jonka miehistö tuhosi 11 vihollisen panssarivaunua, eli enemmän kuin mikään muu suomalainen vaunumiehistö
- Ps 245-1 sekä Ps 245-3 ”Porttisotkat”. T-34/85 -sotasaalisvaunut, jotka olivat koulutuskäytössä 1962 asti ja asetettiin pääportille vuonna 1963.
- Ps 531-21 ”Venttivaunu” eli Sturmgeschutz 40, joka toimi ltn Talvitien komentovaununa ja sai Portinhoikan – Leitimojärven taistelussa osuman, jolloin kaksi miehistön jäsentä kaatui ja kaksi haavoittui. Vaunu asetettiin pääportille vuonna 2009.
JP4:n ja Panssarivaunupataljoonan* sotilaista Vapauden Ristin 4. luokan Mannerheim-ristin ovat saaneet:
Korpraali Eino Wenäläinen (ritari n:o 38, JP4), luutnantti Albert Räsänen (ritari n:o 40, PSP), jääkäri Taavi Törmälehto (ritari n:o 41, JP4), kersantti Viljo Laine (ritari n:o 42, PSP), kersantti Lauri Heino (ritari n:o 123, PSP), kapteeni Carl-Birger Kvikant (ritari n:o 132, RynTykP), luutnantti Olli Aulanko (ritari n:o 133, RynTykP)
*Tässä yhteydessä panssarivaunupataljoonaa on käsiteltävä vähän laajemmin, koska pataljoona laajennettiin panssariprikaatiksi sodan aikana. Osa ritareista on palvellut prikaatin muissa pataljoonissa kuten rynnäkkötykkipataljoonassa.