Kaartin pataljoona on perustettu vuonna 1950 kun perustettiin Helsingin varuskuntapataljoona. Joukon nimi vaihdettiin vuonna 1952 Helsingin Vartiopataljoonaksi ja puolustusvoimien organisaatiomuutoksessa vuonna 1957 Kaartin Pataljoonaksi.
Pataljoonan perinnepäivä on 18.9.1812, jolla muistetaan Suomalaisen sotaväen perustamiskäskyn antamista.
Pataljoona sai lippunsa 10.9.1957. Lipun värit ja sommittelu pohjautuvat Suomen Kaartin 1832 käyttöönottamaan Pyhän Yrjön lippuun. Lipussa sinisessä kentässä on keltainen Yrjönristi, jonka päällä on kultaisen, umpinaisen, nauhakkeella varustetun keltaisen laakeripunosseppeeen ympäröimässä punaisessa kentässä Suomen valtakunnan vaakunan tunnuskuva. Kussakin kulmassa on samanlainen pienempi seppele ja vuosiluvut 1812 (Suomalaisen sotaväen perustaminen), 1829 (Henkivartioväen Suomen Tarkk’ampujapataljoonan 1. lippu) , 1905 (Suomen Kaartin lakkauttaminen) ja 1957 (Kaartin pataljoonan perustaminen)
Perinnemarssi on Entisen Henkivartioväen 3:nnen Suomen Tarkk’ampuja-pataljoonan kunniamarssi.
Kaartin historiapolku
Kaartin perinteiden voidaan katsoa ulottuvan aina vuoteen 1812 asti, kun 3. Jääkärirykmentti perustettiin Viipurissa. Erinäisten välivaiheiden jälkeen joukko sai nimekseen Helsingin pataljoona ja se siirtyi nykyiselle Kaartin kasarmin alueelle vuonna 1824. Pataljoonan nimeksi määrättiin Henkivartioväen Suomen Tarkk’ampujapataljoona ja joukko sai oman lippunsa vuonna 1829.
Vuosien 1830-1878 välillä pataljoona osallistui Puolan kapinan kukistamiseen, Unkarin retkeen sekä Krimin- ja Turkin sotaan. Pataljoona pystytti vuonna 1881 Kaartin korttelin, siis nykyisen Puolustusministeriön ja Pääesikunnan alueelle kasarminsa pihalle Turkin sodassa kaatuneiden tarkk’ampujien muistomerkin. Tämä tunnetaan nimellä Gornyi Dubnjakin muistomerkki. Sodassa saavutettujen ansioiden perusteella pataljoona sai vanhan kaartin arvon. Suomen Vanha Kaarti toimi aina vuoteen 1905 saakka, jolloin se Suomen kansallisen sotaväen lakkauttamisen myötä lakkautettiin.
Vuonna 1918 Helsinkiin perustettiin Suomen Valkoisen Kaartin Rykmentti, johon kuuluivat Vaasan, Lapuan ja Vöyrin pataljoonat. Rykmentti muutettiin vuonna 1928 kaksipataljoonaiseksi ja nimeksi vahvistettiin Suomen Valkoinen Kaarti. Valmiutta kohotettaessa syksyllä 1939 Suomen Valkoinen Kaarti perusti 1.Prikaatin I pataljoonan, joka taisteli talvisodan ajan Karjalan Kannaksella.
Sodan jälkeen Helsingin alueen komennuskomppaniat koottiin Vartiopataljoonaksi, joka siis vuonna 1957 sai nimen Kaarin Pataljoona ja sijoituspaikka siirtyi Merikasarmiin.
Katajanokalla toiminut Kaartin Pataljoona ja Taivallahdessa toiminut Autopataljoona yhdistettiin vuonna 1968. Tuolloin entistä suuremman Kaartin Pataljoonan 1. komppania siirtyi Santahaminaan ja 2.komppania autokomppanian yhteyteen Taivallahteen. Kaartin pataljoona liitettiin perustettuun Kaartin Jääkärirykmenttiin 1.7.1996 ja toiminnot keskitettiin Santahaminaan.
Erityiset perinteet
KAARTP vaalii Talvisodan Ässä-rykmentin ja Jatkosodan 26. Jalkaväkirykmentin perinteitä.
Pataljoona muistaa:
- 20.1 Autojoukkojen perinnepäivä
- 3.3 Bulgarian kansallispäivä
- 4.3. vartiovastuun vaihto
- 13.3 Talvisodan päättyminen – Ässä rykmentin perinnejuhla
- 18.9 pataljoonan perinnepäivä
- 13.10 Ässä rykmentin perustaminen- perinnejuhla
- 24.10 Gornyi Dubnjakin taistelun muistopäivä