Pataljoona on perustettu 20.4.1921, kun Käkisalmen lääni Rykmentti lakkautettiin ja sen toisesta pataljoonasta muodostettiin erillinen joukko-osasto, Polkupyöräpataljoona 2, joka sijoitettiin Raivolaan Karjalan Kannakselle. Perustaminen tapahtui siis käytännössä identtisellä tavalla kuin naapurijoukon, polkupyöräpataljoona 1:n (Lapin Jääkäripataljoona).
Perinnepäivä on 11.3. jolla kunnioitetaan Joutselän taistelua 11.3.1555.
Pataljoonan kunniamarssi on Jääkärimarssi.
Pataljoona sai lippunsa 16.5.1923. Lippu oli harmaata silkkiä, reunakoristeessa Karjalan värit, musta ja punainen. Keskellä nopeuden symbolit, nuolet, sekä kaksi hopeista vaakunaruusua ja hopeinen pataljoonan järjestysnumero 2.
16.5.1936 Pataljoona uudelleennimettiin Jääkäripataljoona 2:ksi ja se sai vaalittavakseen Preussin kuninkaallisen Jääkäripataljoona 27:n perinteet yhdessä muiden samaan aikaan nimettyjen jääkäripataljoonien (JP1-4) kanssa.
Vuonna 1938 Jääkäripataljoona 2:lle myönnettiin lippuun kiinnitettäväksi Vapaudenristi nauhoineen.
Pataljoonan historiapolku
Pataljoona siirtyi vuonna 1928 Raivolasta Valkjärvelle uusiin kasarmeihin, jossa se toimi suojajoukkona. Täältä Jääkäripataljoona 2 lähti talvisotaan.
Talvisodassa Jääkäripataljoona 2 kuului alkuvaiheessa Lipolan ryhmään, jossa taisteli suojajoukkotehtävissä. Väli- ja pääasemaan vetäytymisen jälkeen pataljoona taisteli osana 1. Divisioonaa Kannaksella. Yksi menestyksekkäimmistä taisteluista käytiin Mustalammella.
Välirauhan aikana Jääkäripataljoona 2 kuului 1. Jääkäriprikaatiin, jonka muodostivat Jääkäripataljoona 2-5 sekä juuri ennen jatkosotaa prikaatiin liitetty panssaripataljoona. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa prikaati taisteli mm Aunuksessa, Tuuloksenjoella, Syvärillä, Petroskoissa, Karhumäessä ja Poventsassa. Suurhyökkäyksen alkaessa Kannaksella 1944 JP2 oli osana 1. Jääkäriprikaatia Päämajan reservinä Viipurin – Talin alueella. JP2 taisteli mm Polviselässä, Kuuterselässä ja Vuosalmella.
Lapin Sodassa 1. Jääkäriprikaati hyökkäsi aina Kaamaseen asti, jonne on pystytetty asiaan liittyvä muistomerkki. JP2 taisteli matkalla mm Sodankylässä ja Ivalossa.
Sodan jälkeen Jääkäripataljoona 2 lakkautettiin. Perinteet siirtyivät vuonna 1948 Santahaminaan perustetulle Jääkäripataljoonalle (JP/JR5). Vuonna 1952 pataljoona nimettiin perinteiden mukaisella nimellä Jääkäripataljoona 2:ksi ja edelleen vuonna 1957 Uudenmaan Jääkäripataljoonaksi samalla kun muutkin Jääkäripataljoonat saivat alueelliset nimet. 1.7.1996 Uudenmaan Jääkäripataljoona liitettiin perustettuun Kaartin Jääkärirykmenttiin joukkoyksikkönä.
Erityisiä perinteitä
Myös Uudenmaan Jääkäripataljoona kunnioittaa Kivennapaan jäänyttä Joutselän taistelun muistomerkkiä. Santahaminaan pystytettiin muistomerkin näköispatsas vuonna 1981.
Pataljoonan sotilaista kolme on palkittu Mannerheim-ristillä: Alikersantti Paavo Korpi (ritari n:o 34 ), alikersantti Aarre Voutilainen (ritari n:o 36) ja majuri Toivo Häkkinen (ritari n:o 46)