Eerik Tuovinen (31) on usean vuoden ajan toiminut vapaaehtoisen maanpuolustuksen parissa. Hän toimii Helsingin Reserviläisissä, Helsingin Seudun Reserviläispiirissä sekä MPK:ssa, jossa hän on suorittanut kouluttajakoulutuksen ja toimii panssarintorjunnan kouluttajapoolissa. Lisäksi hän on myös MPK:n virallinen kuntotestaaja.

Kahden vuoden ajan Eerik on myös toiminut Turpotietäjä-kilpailun Helsingin piirin Turpopäällikkönä. Turpotietäjä on Reserviläisliiton, Suomen Reserviupseeriliiton, Kadettikunnan, Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry:n sekä Turun yliopiston yhteinen lukiolaisille suunnattu kilpailu ja hanke, jonka tarkoituksena on viedä maanpuolustustietämystä nuorille. Jokaisella reservipiirillä on oma Turpopäällikkönsä. Viime vuonna kilpailuun ilmoittautui 76 lukiota jokaisesta reservipiiristä. Eerikillä on siis monipuolisesti kokemusta reserviläistoiminnasta. Onpa hän jopa kuntotestannut Ilta-Sanomien ja Iltalehden toimittajatkin Reserviläisliiton pyynnöstä. Koulutukseltaan Eerik on valtiotieteiden maisteri ja siviilityössä Maahanmuuttovirastossa.

Eerik on päätynyt reserviläistoimintaan mukaan niin, että on kesätöidensä kautta tutustunut ja jutellut muutamien reserviläisten kanssa ja sillä tavalla saanut ensikäden tietoa toiminnasta. Yliopisto-opintojen aikana, kun opinnot ovat antaneet myötä, hän ilmoittautui mukaan ensimmäisille MPK:n kursseille. Nopeasti Eerik huomasi, että reserviläistoiminta onkin todella mukaansatempaavaa.

Eerik pitää reserviläistoiminnassa tärkeänä verkostoitumista. Jokaisella on omat näkemyksensä ja kiinnostuksen kohteet ja toisilta on voinut nähdä, miten toimintaa voidaan kehittää. Hyvien käytänteiden jakaminen onkin aivan keskeistä. Hän on myös päässyt tutustumaan sellaisiin tahoihin, joille on voinut tarjota omaa osaamistaan ja kehittyä täten itse reserviläisenä.

Hieno piirre vapaaehtoisessa reserviläistoiminnassa on se, että on monia, jotka haluavat auttaa toisiaan omilla reserviläispoluillaan. Aktiivisuus Eerikin mukaan todella palkitaan. Ilman vapaaehtoista reserviläistoimintaa hän ei osaa sanoa, olisiko reserviläispolku koskaan lähtenyt hänen kohdallaan toden teolla liikkeelle.

Työn ja harrastuksen yhteensovittaminen on onnistunut hyvin. Monien konkreettisten taitojen lisäksi hän on saanut näkökulmaa myös siihen, mitä mukavuuksia arjessamme on ja kuinka hyvin meillä asiat ovat loppujen lopuksi. Reserviläistoiminnan kautta onkin oppinut arvostamaan pieniä asioita elämässä.

Eerik kokee, että kaikkien verkostojen ja tapahtumien lisäksi erityinen hyöty on se, että tämä on työtä, jolla on konkreettinen tarkoitus ja sen eteen tehty työ todella myös näkyy. Se tunne siitä, että on tehnyt työtä yhdistykselle ja kun kuulee, kuinka osallistujat ovat pitäneet yhdistyksen tapahtumista ja kuinka on opittu paljon uutta. Tämä on hänen mukaansa vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan suola.