Hyvät lukijat,
Jalkaväen merkityksen ja aseman säilyminen nykyaikaisessa taistelussa on kiistatta havaittu Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Sodankäynti edellyttää edelleenkin alueiden fyysistä hallintaa ja valtaamista, aivan kuin viime vuosisadan maailmansodissa. Siis toisin kuin kovin monet niin sanotut asiantuntijat menneiden vuosien aikana ovat arvioineet. Taistelukentän kaikissa olosuhteissa tarvitaan selviytymiskykyä ja jalkaväkitaistelijan taitoja, jotka luovat perustan joukkojen menestymiselle.
Yksittäisen sotilaan perusasioiden osaaminen, etenkin hyvä asekäsittely- ja ampumataito sekä selviytyminen kenttäolosuhteissa, luovat kestävän pohjan kehittää muita taitoja, joista keskeisimpiä ovat taistelutaidot eri olosuhteissa ja perustaistelumenetelmät, sekä toimintakykyä. Taitojen ja toimintakyvyn kehittäminen edellyttää nousujohteista opetusta ja harjoittelua. Erityisen suuri merkitys on pidemmän palvelusajan varusmiesten ja vapaaehtoisten naisten koulutuksen sisällöllä, jolla on kyettävä opettamaan ja harjoittamaan laaja-alaisesti joukkojen tarvitsemat taidot, tekninen osaaminen ja johtamistaidot. Lyhyemmän ajan palvelevien oppisisällössä tulee keskittyä aivan keskeisten taistelijan taitojen ja joukkojen perustaistelumenetelmien osaamiseen.
Joukkojen harjoittelu on toteutettava riittävän kokoisissa joukkokokoonpanoissa. Vain näin kyetään harjoittamaan joukon sisäisen yhteistoiminnan lisäksi kaikilla tasoilla välttämättömään joukkojen ja aselajien väliseen yhteistoimintaan, joka on keskeinen menestystekijä taistelussa. Tämä joukkoina toimiminen koskee niin varusmiesjoukkojen, reservin kuin kansainvälisiin harjoituksiin osallistuvien joukkojen toimintaa. Mitä suurimmassa määrin nämä harjoitustyypit tulee myös kytkeä kiinteästi toisiinsa.
Suorituskyky edellyttää vahvan tahdon ja taidon lisäksi riittäviä välineitä. Jalkaväen materiaalinen valmius on kehittymässä merkittävästi etenkin taistelijan varusteiden, panssarintorjunta-aseistuksen ja ampumatarvikkeiden hankinnoilla, joilla täydennetään kriittisimpiä vajeita. Muutoinkin kehitys on hyvässä vauhdissa. Keskeisiä jo käynnissä olevia ja lähiaikoina alkavia kehityskohteita ovat taistelijan välineiden, käsiaseiden (ml. konekiväärit), liikkuvan kranaatinheittimistön, panssaroitujen ajoneuvojen, arktisen liikkuvuuden ja taisteluajoneuvojen sekä -panssarivaunujen hankkeet ja selvitykset. Kehitys- ja hankintatarpeita on, käytössä olevan materiaalin ikääntymisestä ja suorituskyvyn täydentämistarpeista johtuen, laajalti. Jalkaväki on kuitenkin viime vuosien aikana ollut voimakkaasti mukana kehityksessä ja tuottoisa jalkaväen tutkimustyö, jo valmistuneet sekä käynnissä olevat tutkimukset, kehitystyö ja testaukset antavat hyvät perusteet suorituskykyisen, mutta myös kustannustehokkaan järjestelmän rakentamiselle.
Monet materiaalin kehittämishankkeet rakentuvat kansainvälisen yhteisyön pohjalle, jolla kehitetään kriisiajan toimitus- ja huoltovarmuutta sekä varmistetaan materiaalin pitkä elinkaari. Kaikessa toiminnassa tulee ennakkoluulottomasti hyödyntää kansainvälisen yhteistoiminnan mahdollisuudet, jatkossa esimerkiksi myös liittolaismaissa sijaitsevien koulutus- ja harjoitusympäristöjen käyttö sekä yhteisharjoittelu. Samaa ennakkoluulottomuutta on hyödynnettävä uusien menetelmien, innovaatioiden ja välineiden käytössä. Lennokkijärjestelmän kytkeytyminen kiinteästi jalkaväen taisteluun, aina ryhmätasalta alkaen on tässä hyvä esimerkki toteutuksesta.
Lähtökohdat jalkaväen tulevaan kehitykseen ovat kaikkiaan erittäin hyvät. Laajan, kaikki jalkaväkeä kouluttavat joukot kattavan seurantakierroksen perusteella, voin hyvillä mielin todeta kehityksen olevan hyvällä mallilla. Toiminnan tarkoitus on kaikille joukoille kirkas, ja tahto on luja. Kovalla työllä pystytään, jalkaväen taistelijan perusasioiden osaamisen pohjalle, rakentamaan suorituskykyisiä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin yhteistoimintakykyisä joukkoja, jotka tarvittaessa täyttävät paikkansa kovimmissakin paikoissa.
Juhana Skyttä
Jalkaväen tarkastaja
