Elisa Suomi-Kuusela (33) on varsinaissuomalainen luokanopettaja ja aktiivista maanpuolustustyötä tekevä reservin yliluutnantti sekä 1-vuotiaan esikoisen äiti. Elisa suoritti asepalveluksensa vuonna 2010 palvellen Merivoimissa. Kotiutumisen jälkeen Elisalle oli itsestään selvää, ettei polku maanpuolustuksen parissa jäisi yhteen armeijavuoteen, sillä halu jatkaa maanpuolustustyötä reservissä oli vahva. 

Elisa sai kuulla Maanpuolustuskoulutuksen (MPK) toiminnasta pari vuotta kotiutumisensa jälkeen ollessaan vapaaehtoisessa kertausharjoituksessa. Hän kirjoittikin sitoumuksensa MPK:n kouluttajatehtäviin heti paikan päällä. 

  • Mukaan lähtemiseen vaikutti varmasti erityisesti se, että tässä reserviläistoiminnan muodossa on mahdollista tehdä juuri sitä, mistä asepalveluksessakin pidin eniten: kouluttaa. 

Kouluttaminen jättikin Elisaan pysyvän vaikutuksen, sillä päätös ammatinvalinnasta sai vahvistuksensa myös varusmiespalveluksen aikana. Intensiivisen ensikosketuksen kouluttamiseen Elisa sai toimiessaan johtajakaudella alokkaiden ja aliupseerikurssin kouluttajana. Elisa hakeutui asepalveluksessa saatujen myönteisten kouluttajakokemusten innoittamana opettajankoulutukseen ja valmistui luokanopettajaksi vuonna 2016. 

  • Toki myös hakeutuminen töihin Puolustusvoimille olisi voinut olla kiinnostava vaihtoehto, mutta luokanopettajan työ ja sen luovuus sekä pedagoginen vapaus alkoi kiinnostamaan. Lopulta maanpuolustustyön jatkaminen reserviläisenä ja opetustyön tekeminen luokanopettajana sotilaskouluttajan sijaan vaikutti hyvältä yhdistelmältä molempia maailmoja.

Elisan mukaan työ luokanopettajana hyödyttää kouluttajatehtävissä toimimista ja toisinpäin. Ammatin myötä harjaantuneesta pedagogisesta pelisilmästä ja monipuolisesta opetusmenetelmien valikoimasta on hyötyä esim. kurssiohjelman suunnittelussa. Toisaalta asepalveluksessa saatu johtajakoulutus ja MPK:n toiminnassakin tuttu jämptiys ja selkeys helpottavat paljon opetustyötä ja työrauhan ylläpitoa myös kouluarjessa. 

  • Suoraan sanoen monet alakoulussa käytettävät menetelmät sopivat hyvin myös reserviläiskoulutuksessa hyödynnettäväksi ja vastaavasti alakoululaiseni pääsevät nauttimaan puolisotilaallisesta järjestyksestä koulunkäynnissä. 

Elisa kannustaa kaikkia rohkeasti mukaan reserviläistoimintaan. Varusmiesaikaisella tehtävällä tai sotilasarvolla ei ole merkitystä, tai edes sillä, onko asepalvelusta ylipäätään suorittanut, sillä kaikille löytyy tehtäviä ja sotilasarvon sijaan tehtävissä etenemisessä merkitsee oma aktiivisuus. 

Toimintamuotoja löytyy myös elämäntilanteeseen katsomatta kaikille. Elisalle esikoisen syntymä on tarkoittanut pientä irtaantumista reserviläistoiminnasta, mutta uudessakin elämäntilanteessa aikaa on löytynyt esimerkiksi Kurssinjohtajan käsikirjan laatimiseen. Lisäksi Elisa on yhä jatkanut MPK:n kurssien pitämistä, joka onnistui odotusaikanakin vain ”vähän vähemmällä ramboilulla”. 

Vaikka Elisa lähti alun perin MPK-toimintaan mukaan juuri kouluttamisen takia, on harrastus tuonut paljon muitakin kokemuksia. 

  • Monipuolisuus onkin yksi niistä tekijöistä, jotka jaksavat innostaa toimintaan yhä edelleen. Koulutettavia aiheita on ollut laidasta laitaan ja lisäksi on päässyt toimimaan esimerkiksi johtajana ja maaliosastossa, osallistumaan myös kertausharjoituksiin, käymään erilaisissa paikoissa, tutustumaan moniin mielenkiintoisiin ihmisiin ja kehittämään omaa osaamistani.