Kesäiset sääolosuhteet voivat nostaa lämpötilan poikkeuksellisen korkeaksi. Helteellä harjoittelu kuormittaa elimistöä huomattavasti enemmän kuin viileämmissä olosuhteissa. Sekä varusmiesten koulutuksessa että esimerkiksi reserviläisten jotoksilla on tärkeää varautua kuumuuden vaikutuksiin ennaltaehkäisevästi ja ohjeistaa osallistujat toimimaan turvallisesti.
1. Helteen fysiologinen vaikutus
Kuuma sää lisää sydämen kuormitusta ja nestehukkaa. Hikoilun kautta elimistö menettää suoloja ja nestettä, mikä voi johtaa lämpösairaustiloihin kuten lämpöuupumukseen tai lämpöhalvaukseen. Myös keskittymiskyky heikkenee, mikä voi lisätä tapaturmariskiä.
2. Ennakointi ja valmistautuminen
- Nesteytys ennen suoritusta: Juodaan riittävästi jo edellisenä iltana ja aamulla ennen harjoitusta. Pelkkä vesi ei riitä – mukana on hyvä olla suolaa tai elektrolyyttivalmisteita.
- Kevyempi varustus: Harjoitusvaatetus sääolosuhteiden mukaan – kevyet, hengittävät ja vaaleat vaatteet ovat suositeltavia.
- Sään mukainen aikataulutus: Suorituksia siirretään tarvittaessa aamuun tai iltaan. Päivän kuumimpia tunteja klo 12–16 vältetään.
- Riittävä lepo ja varjo: Taukoja pidetään säännöllisesti varjossa. Käytetään telttoja, katoksia tai luonnollista suojaa.
3. Harjoituksen aikaiset toimet
- Nesteytys 20–30 min välein, pieninä annoksina.
- Havaintojen tekeminen: Havainnoidaan osallistujien vointia – poikkeava väsymys, sekavuus tai päänsärky voivat olla merkkejä lämpöuupumuksesta.
Hoitovalmius: Ensiapuosaaminen, kylmäliinat ja viilennyskeinot (esim. vesiämpärit tai sumupullot) oltava saatavilla.
4. Jälkihoito
- Nestetankkaus jatkuu suorituksen jälkeen.
- Palautuminen: Suorituksen jälkeen varmistetaan riittävä lepo ja ravinto.
Yhteenveto
Helteellä harjoittelu vaatii suunnittelua ja valppautta. Jo pienillä toimilla voidaan ehkäistä vakavat lämpösairaudet ja varmistaa turvallinen osallistuminen koulutukseen tai jotokseen.
Kirjoitus: Päätoimitus
Kuvat: Puolustusvoimat